Aloitin yliopisto-opiskelut vuonna 2015 ja tuskaisin taival tällä tiellä on aina ollut tieteellinen kirjoittaminen. Kirjoittaminen itsessään ei ole minulle koskaan ollut ongelmallista ja nyt alkaneen graduprosessin tueksi ajattelin ruveta kirjoittamaan aiheestani vapaamuotoisemmin. Ihan senkin vuoksi, että aihe on tärkeä ja toivon sen herättävän ajatuksia. Vaikka itse aihe liittyy nuorisoon ja nuorten parissa tehtävään työhön, ovat kuitenkin ajatukseni sellaisia mitä voi soveltaa mihin vain, ihmisten parissa tehtävään vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen.
Taustaa gradusta ja minusta...
Gradussani olen haastatellut 20-30 vuotiaita miehiä jotka ovat muuttaneet Suomeen noin 8-12 vuotiaina. Haastattelut ovat olleet vapaamuotoisia ja teemana on ollut se, miten nämä miehet ovat kokeneet nuorisotyön vaikuttaneen heidän elämäänsä ja elämänkulkuunsa. Haastateltavat valikoituivat osa oman työni kautta, osa muiden kontaktien kautta. Gradussani käytän termiä maahanmuuttaja sanan kirjaimellisessa merkityksessä - haastateltava on muuttanut maahan jostain muusta maasta. Etnisyydellä tai maahan muuttamisen syyllä ei ole tässä ollut merkitystä. Miksi olen haastatellut vain miehiä? Itseasiassa alkuun mietin sitä että olisin haastatellut myös tyttöjä/naisia, mutta olisin siinä tapauksessa joutunut laajentamaan aineistoani niin valtavasti esimerkiksi kulttuurisista syistä, joten oli järkevää tiivistää. Tottakai sitä mielellään haluaisi tehdä vaikka mitä, mutta hyvässä ohjauksessa sitä on alkanut ymmärtämään että pienistä asioista on hyvä lähteä ja niistä voi kasvaa isojakin virtoja. ...
Kommentit
Lähetä kommentti